torstai 27. elokuuta 2015

Heiskan taiteilijakoti

Kesäisten Ainolan, Erkkolan ja Halosenniemen jälkeen muistin, että onhan meillä Jyväskylässäkin taiteilijakoti! Taidemaalari Jonas Heiska (1873-1937) rakensi ateljeekotinsa yhdessä Pekka Halosen veljen, Antti Halosen kanssa vuonna 1912. Pari vuotta aiemmin 1910 Antti oli rakentanut Jyväskylään rautatieaseman läheisyyteen Harmoonitehtaan, jossa toimii nykyisin ravintola Harmooni.
Jonas Heiskan muotokuva.
Heiska asutti kotiateljeetaan Kramsunkadulla aluksi poikamiehenä ja kodin sisustus oli hyvin yksinkertainen. Hän oli valmistunut Helsingin yliopiston piirustussalista piirustuksen opettajaksi vuonna 1903 ja sitä ennen Heiska oli opiskelut muun muassa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Jonas Heiska tunnettiin kansallisromanttisista aiheistaan, kansanelämän kuvauksista sekä keskisuomalaisista maisemistaan. Aina 1910-luvulta lähtien ateljeetalo toimi jyväskyläläisen kulttuurielämän keskuksena, kun siellä järjestettiin paitsi näyttelyitä myös Keski-Suomen Taideseuran kokouksia. Viulua ja huilua soittanut Heiska kuului Jyväskylän amatööriorkesteriin, joten kodissa vieraili taitelijoiden lisäksi myös musiikkiväkeä.
Ateljee/olohuone. Jonas Heiska luopui ateljeen kattoikkunasta kylmien säiden vuoksi. Tilalle hän asetti Jänkämaisema-maalauksensa.
Vuonna 1920 Jonas Heiska solmi avioliiton tuttavaperheen vanhimman tyttären Impi Rauha Maria Aron eli Maikin kanssa. Maikki Heiska (1881-1961) oli 15 vuotta miestään nuorempi pianonsoitonopettaja. Pariskunnalle syntyi ainoa lapsi Vappu vuonna 1921. Perheen perustaminen muokkasi paitsi ateljeekodin sisustusta myös tilaratkaisuja. Perhe tarvitsi enemmän tilaa, joten ateljeekotia laajennettiin vuonna 1926, jolloin alakertaan valmistui olohuone ja yläkertaan vanhempien makuuhuone. Vanhempien taiteellisista taustoista johtuen ei ollut ihme, että myös tytär Vappu suuntautui kuvataiteen ja musiikin pariin.
63-vuotias Jonas Heiska kuoli vuonna 1937, jolloin Maikki jäi 15-vuotiaan Vapun yksinhuoltajaksi. Koti oli turhan suuri kahdelle, joten Maikki sai opetustyönsä ohella lisätuloja vuokraamalla huoneita opiskelijoille. Vappu lähti opiskelemaan Helsinkiin kuvaamataidonopettajaksi 1940-luvulla. Maikki Heiska jatkoi opetustyötään lähes kuolemaansa saakka, elokuuhun 1961. Vappu palasi asumaan lapsuudenkotiinsa äitinsä kanssa vuonna 1954, saadessaan kuvaamataidon lehtorin paikan Vaajakosken yhteiskoulusta.
Vappu irtisanoutui vakinaisesta kuvaamataidonlehtorin virasta vuonna 1972 ja jättäytyi vapaaksi taiteilijaksi. Hän vietti paljon aikaa ulkomailla, etenkin Italiassa, mutta Kramsunkadun ateljeekoti pysyi tukikohtana jonne palata ulkomaanreissujen jälkeen. Vappu Heiska teki äitinsä kuoleman jälkeen taloon vain välttämättömiä muutoksia, kuten peseytymistilat lämminvesivaraajineen ja viemäröinteineen. Jonas Heiska oli käyttänyt korkeaa työtilaa ateljeenaan, mutta Vappu muokkasi ateljeesta oman valoisan olohuoneensa.
Ateljee/olohuone.
Vappu Heiska (1921-1993) testamenttasi ateljeekodin irtaimistoineen Jyväskylän kaupungille vuonna 1993. Vuodesta 1998 lähtien Heiskan taiteilijakoti on ollut avoinna yleisölle ja se kuuluu naapurissa sijaitsevan Keski-Suomen museon erilliskohteisiin.
Vappu Heiska.
Muistan käyneeni Heiskan taiteilijakodissa ensimmäisen kerran 2010-2011, jolloin vierailu liittyi johonkin museologian kurssiin. Olin totaalisen hämmästynyt, että Jyväskylässä keskellä tavallisen oloista asuinaluetta onkin museoitu taiteilijakoti! Olin kuvitellut Visavuoren ja Hvitträskin tapaan, että ateljeekodit sjaitsevat hieman syrjässä, "erämaassa". 
Ateljeessa oleva kaappikello on seissyt omassa nurkassaan talon valmistumisesta (1912) lähtien.
Heiskan taiteilijakotiin on mielestäni helpompi samastua kuin esimerkiksi Halosenniemeen tai Visavuoreen (niin upeita kuin ne ovatkin), sillä täällä on pienissä yksityskohdissa läsnä myös 1900-luvun loppupuolen esineitä, tekstiilejä ja huonekaluja. Vähän kuin astuisi hieman erilaiseen mummolaan.
Ateljeen jugendkoristeinen takka toimi lämmön lähteenä. Barokkityylisellä tuolilla on Maikki Heiskan tekemä ryijytyyny. Lattialla ja parven reunuksessa on Vappu Heiskan teoksia.
Yläkerran makuuhuone.
Yläkertaan rakennettu huone toimi aluksi vanhempien makuuhuoneena, mutta myöhemmin myös vuokratilana. Maikki Heiskan kerrotaan olleen tiukka vuokraemäntä kellonaikojen ja vierailijoiden suhteen.
Yksityiskohdissa näkyy myös Vappu Heiskan rakkaus Italiaan ja matkusteluun.
Entinen olohuone/sali.
Laajennuksen yhteydessä taloon saatiin alakertaan oikea olohuone, jota kutsuttiin saliksi. Jonas Heiskan työskennellessä korkean ja valoisan ateljeetilan puolella, Maikki Heiska antoi yksityisiä pianotunteja salin puolella. Myöhemmin tytär Vappu muutti salin työhuoneekseen. Museoimisen ja esineiden inventoinnin yhteydessä Vappu Heiskan teokset ovat saaneet jäädä siihen, mihin hän oli ne itse asettanut.
Jonas Heiska maalasi salin takkaan keskisuomalaisen maiseman. Nykyisin takka kätkee sisäänsä sähkövastukset.
Vappu Heiskan työvälineitä.
Historiakuvia Heiskan taiteilijakodin elämän varrelta voi käydä katsomassa Keski-Suomen museon avoimesta museosta. Museoimisen yhteydessä oli toivottu, että taiteilijakoti palautettaisiin Jonas Heiskan aikaiseen asuun. Minusta on hienoa, että nykyinen Keski-Suomen museon museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen 90-luvun puolivälissä esineitä inventoidessaan oli sitä mieltä, ettei yhtään kerrostumaa talon vaiheista saisi poistaa. Nyt kokonaisuus on pysynyt aitona kahden sukupolven taiteilijakotina.
Talon rapattuun päätyyn on muotoiltu Jonas Heiskan maanviljelijäalkuperään viittaava reliefimäinen teos Kyntäjä ja hevonen.
Pihan varastorakennus ja maasauna.
Talo sijaitsee rinnetontilla, jossa oli vielä Jonas ja Maikki Heiskan aikaan kasvimaa ja suuri puutarha. Vappu Heiska ei kuitenkaan ollut kiinnostunut puutarhanhoidosta ja antoi pihan villiintyä. Puut ja kasvit saivat kasvaa tontille vapaasti, joita hän käytti teostensa malleina.
Heiskan taiteilijakotiin pääsee tutustumaan oppaan johdolla perjantaisin ympäri vuoden.
Lähto tapahtuu Keski-Suomen museon aulasta tasatunnein klo 13 ja 14 
ja lipun hinta on 6 euroa. 
Mukaan mahtuu kerrallaan enintään 10 henkilöä ja ryhmille museo on avoinna tilauksesta.

2 kommenttia:

  1. Vau, näyttääpä tosi mielenkiintoiselta kohteelta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mari: Tämä oli positiivisella tavalla ihan erilainen taiteilijakoti missä olin aiemmin käynyt. Hienoa, että vanhempien ja Vapun aikaiset kerrostumat jätettiin kaikki näkyviin, ne juuri tekevät tästä mielenkiintoisen kokonaisuuden.

      Poista