Kesäillassa ajellessa kuului kysymys: "Haluatteko pysähtyä Hauhon keskiaikaisessa kirkossa?" Ai halutaanko? Henna ainakin haluaa! Niinpä poikettiin isommalta tieltä kohti kirkkoa, vaikka en edes tarkalleen tiennyt missäpäin sitä autolla silloin ajeltiin.
Kirkko oli jo suljettu, joten tyydyimme katselemaan rakennusta ja kirkkomaata ulkopuolelta. Hauhon keskiaikainen, paanukattoinen harmaakivikirkko on rakennettu todennäköisesti 1500-luvun alussa, vaikka perimätieto ajoittaa sen jopa 1470-luvulle. Kirkko on rakennettu entisen puukirkon paikalle. Sisäpuolelta kirkko on kolmilaivainen ja katossa on tiiliholvaus. Keskilaivan holvit ovat tavanomaisia tähtiholveja, mutta kapeammat sivulaivat ovat saaneet katteekseen yksinkertaistetut ja epäsäännölliset tähtiholvit itäpäässä ja ristiholvit länsipäässä. Alttaritauluna olisi ollut Juho Forsselin maalaama Kristus Getsemanessa (1883) ja lasimaalaus Brunar Allenin käsialaa (1929), mutta nekin jäivät nyt näkemättä. Maalauksia kirkon seinistä ei ole löytynyt, jonka vuoksi ei NIIN paljon harmittanut etten päässyt näkemään sitä sisältä. Onnistuin kuitenkin vähän kurkkimaan ikkunoista ja olisi siellä kuitenkin ollut keskiaikaisia puuveistoksia (mm. Pietari, Paavali, Pyhä Olavi ja Pyhä Anna).
Vuosisatojen kuluessa kirkkoon on tehty useita muutoksia, esimerkiksi ikkunoita on suurennettu ja ovia muurattu umpeen. Siksi tämä ei tuntunut niin autenttiselta kuin esimerkiksi Hattulan keskiaikainen kirkko. Hauhon kirkko on pyhitetty Johannes Kastajalle.
 |
| Keskiaikainen komerokoristelu kirkon päätykolmiossa viittaa uusimaalaisiin ja satakuntalaisiin esikuviin. |
Uusgoottilainen kellotapuli on vuodelta 1864. Sitä ennen paikalla oli puinen kellotorni, joka kannatteli kolmea kelloa. Vanhin kelloista on keskiajalta.
Mikä meitä kiinnosti kirkon sisäpuolta enemmän, oli kirkon viereen kasvanut valtava lehtikuusi. Runko lähenteli ikkunoiden halkaisijaa ja puu kasvoi keskeltä hautapaikkaa (Otto Wilhelm Schulman 1769-1830). Mikäli puu on istutettu heti Schulmanin kuoltua, se on lähes parinsadan vuoden ikäinen.
Jos joku tietää enemmän tuosta lehtikuusesta tai Schulmanista, kertokaa ihmeessä!
Joskus ajeltiin tuolla - myös siihen aikaan, ettei kirkko ollut enää auki. Minkä vaikutuksen koko Hauhon kirkonkylä tekikään! Oli kaunis paikka ja erityisen kaunis sankarihautausmaa. Järvimaisema ja kaunis kylänraitti.
VastaaPoistaMari: Se kirkonkylä oli kyllä upea! Ihmeellistä, että niin tiiviisti rakennettu ja perinteinen kylänraitti on säilynyt niin hyvin.
PoistaOi oi miten hienoja kirkkoja. Tuo Hattulan kirkko kyllä lyö laudalta kaikki ruotsalaiset keskiaikaiset kivikirkot. Sehän on aivan mahtava kirkko.
VastaaPoistaSchulmaneista tiedän jonkin verran. Schulmanin suku on suomalainen aatelissuku, vaikkaikin alunperin saksalaista ritarisukua ja sitten Balttian kautta levinnnyt Suomeen. Hauhossa on heidän kotipaikkansa, Lautsian kartanossa.Täällä Tukholmassa on vaikuttanut eräs heistä, nimittäin Allan Schulman ja nykyään kaksi hänen poikaansa kuuluu Tukholman julkkispiireihin, Alex ja Calle. Calle jopa on hyvä ystävä prinssi Carl Philipin ja Prinsessa Sofian kanssa. Alexin ja Callen äidinisä Sven Stolpe on ruotsalaista Stolpe nimistä aatelissukua.
Lisää tietoja suvusta löytyy Schulmans.org.
Donna: Hattulan kirkko on kaunis ja runsas maalauksineen. Pälkäneellä on rauniokirkko, jota kunnostetaan. Ja Sikses kiva paikka blogissa, Marin kotikaupungissa, on Hattulan kanssa kirkkojen ykköspaikasta kilpaileva Pyhämaan uhrikirkko. Tuolla en ole itse vielä koskaan käynyt, mutta sekin on täynnä upeita maalauksia lähes kauttaultaan.
PoistaKiitos Schulman-tietoiskusta! Enpä olisi arvannut, että suku on vielä noinkin elinvoimainen!
Suomessa olisi epäilemättä monenlaista ihmeteltävää ja monia komeita kirkkoja. Liian harvoin tulee poikettua tieltä ja pysähdyttyä katsomaan. Me nyt on kyllä muutenkin liikuttu tänä kesänä ihan hirmuisen vähän.
VastaaPoistaPaluumuuttajatar: Mutta tätä kesää lukuun ottamatta olettekin sitten liikkuneet siitäkin edestä!
PoistaTotta, sitten kun omistan auton, aion ajella välillä siten, että voi poiketa reitiltä ennakkoluulottomasti katselemaan nähtävyyksiä.