Keskikesä

Jyväskylässä lainehti kadut vedestä, kun odoteltiin bussia rautatieasemalle. Taloyhtiön pihalle oli kerätty monta sangollista lupiineja. 

Siitä se juhannus lähti. Pohjois-Savossa tiputteli aika ajoin vettä, mutta pääasiassa olin tyytyväinen säätilanteeseen. Aurinko paistoi pitkiäkin aikoja ja vaikka uimassa ei käyty, järven äärellä oltiin pariinkin otteeseen. Ruokailun kanssa oltiin kuin jouluna: koko ajan jotain. Ajanvietteenä ristikkolehti, isoäidinneliöt ja kummipoika. Varsinaisia vapaa-ajan ongelmia ei siis ollut. Saunassa sai selittää mm. miksi ylälauteen jälkeen lattialla olevan ammeen (lämmin) vesi tuntuu kylmältä, miksi sade ropisee kattoon, mistä sade tulee (ja miksi), ja että kiukaalta nouseva vesihöyry ei ole savua. Kokkoa katsellessa tehtiin ero makkaranpaistonuotion ja kokon välillä. 

 

Kuopiolle kiitokset hienosta Brahenpuiston/Pikku Kakkosen puiston monipuolisesta leikkipuistosta!

Jännitystä juhannukseen toi palohälytys, joka osoittautui onneksi vain vialliseksi palovaroittimeksi. Samalla ihmeteltiin isokokoista paloautoa ja sain katsoa lämpökameralla seiniä ja sähkölaitteita.

Sellaista täällä. Sujuiko teidän juhannus odotetulla tavalla, maalla tai kaupungissa, yksin tai yhdessä?

Juhannus

Monella taisi olla ajateltua erilaisempi juhannus säiden vuoksi. Mutta niinhän sitä sanotaan, että tunnelma on asenteesta kiinni. Ja jos jotain positiivista sanotaan, niin ainakaan Savossa ei satanut vettä juuri nimeksikään ja aurinkokin paistoi. Uimassa ei käyty eikä pidetty piknikkiä viltillä kuten edellisenä juhannuksena, mutta grillattiin takit päällä ja kaulaliinat kaulassa ennen kuin siirryttiin sisälle pelaamaan Jungle Speedia ja saunomaan. Käytiin moikkaamassa myös lehmiä ja keräämässä kukkia. Erilainen, mutta mukava juhannus.

Lehmille piti vilkutella pitkä tovi.

"Ajettiinhan" me kummipojan kanssa "bobollakin".

Muumipeikon juhannusruno

Pään painan ruohikolle
ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella,
mä tahdon olla vain.

 Sen viisaammat voi tehdä,
mä päivän kultaan jään.
Mä tunnen kaikki tuoksut
ja luonnon loiston nään.

 Voi leikitellä mielikseen,
voi ottaa jättää paikoilleen
tai olla niin kuin luonnostaan
ja maata vaan.

 Mä peikko siihen uskoon jään,
on maailmaa tää minkä nyt mä nään.

- Tove Jansson -

Hetki hiljaisuutta

Hurmioitunut hiljenee juhannukseksi. Tämän ilmestyessä puksuttelen jo junalla kohti Savonmuata.

Toivotan kaikille hyvää keskikesän juhlaa (oli sää millainen tahansa)!

Keskikesän juhla

Ilman ennakko-odotuksia ja vaatimuksia syntyvät usein ne muistettavimmat hetket. 

Hyvää juhannusta!

Juhannuksena

 
Juhannusaattona teimme kaiken mitä olimme suunnitelleetkin. Talviturkit heitettiin järveen, saunottiin, grillattiin hyvää ruokaa ja loppuillasta vietimme aikaa kavereiden kanssa. Sää oli aurinkoinen, vaikka odotimme illalla rankkasadetta. Harvnaisen kaunis ja lämmin juhannussää. Siitä nautittiin.

Ulkona syödessämme pihan oravakaverukset innostuivat tulemaan piiloistaan.



Uimarannalta löytyi sudenkorennon siipi.


Siskoni onnistui polttamaan selkänsä keskipäivän auringossa, vaikkei tarkoituksella aurinkoa ottanutkaan.


Keskikesän juhlan huumassa sitä katsoo luontoakin ihan erilailla ihastuksissaan kuin ennen.




Illalla vietimme pitkästä aikaa samanlaisen juhannuksen kuin lukioikäisinä, mukavaa yhdessäoloa, pihapelejä ja juhannuskokon katselua. Kaverini sanoja lainaten "legendaarista!"







Illassa oli ripaus taikaa.