perjantai 26. heinäkuuta 2013

Tampereen tuomiokirkko

Vapriikin näyttelyn jälkeen oli ylimääräistä aikaa kulutettavana ja päätimme mennä sadetta pakoon Tampereen tuomiokirkkoon. Lars Sonck (1870-1956) voitti kirkon suunnittelukilpailun vuonna 1899 ja tuomaristo kiitteli Johanneksen kirkon sopimista ympäristöönsä. Luonnonkivistä rakennettu kirkko on Suomen kansallisromantiikan merkittävimpiä edustajia ja yksi arkkitehti Sonckin tärkeimmistä töistä. Johanneksen kirkosta tuli Tuomiokirkko, kun Tampereelle vuonna 1923 saatiin piispanistuin.
Julkisivujen ja sisätilojen ornamentiikan suunnitteli arkkitehti Valter Jung (1879-1946). Tampereen tuomiokirkon maalauksissa ovat olleet mallina tamperelaiset lapset ja aikuiset. Sisätiloissa on jugendin koristeleikkauksia pylväissä, saarnatuolissa ja penkeissä. 
Hugo Simberg maalasi kirkkosalin korkeimmalle kohdalle synnin vertauskuvan, käärmeen jolla on omena suussaan.
12 poikaa (opetuslapsien symbolit) kantavat vertauskuvallista elämän köynnöstä.
Hugo Simberg (1873-1917) ja Magnus Enckell (1870-1925) toteuttivat sisätilojen koristelutyön. Taiteilijat valitsivat teostensa aiheet ja tekniikan itsenäisesti. Rohkeat ja yllättävät ratkaisut kuten käärme kattoholvissa ja alastomat köynnöspojat herättivät laajaa aikalaiskeskustelua. Nykyään Simbergin ja Enckellin maalauksia pidetään suomalaisen symbolismin mestariteoksina.
Malleina Simberg käytti tamperelaispoikia. Jokainen kantaa elämän köynnöstä omalla tavallaan jossa on ruusuja ja okaita.
Hugo Simberg: Kuoleman puutarha, 1906, 180 x 230cm, fresko.
Kuoleman puutarha on paikka, jonne sielut kuoltuaan joutuvat, sanoi Simberg työtovereilleen kirkon maalaustöiden aikana. Näky liittyy vanhaan, viimeistään keskiajalla syntyneeseen traditioon, jossa keskiajan ihminen kuvitteli kuolleiden nukkuvan kukkivassa puutarhassa. Mustiin puetut hahmot rakastavat hoidokkejaan. Puutarha on paikka, jossa kuolema saa toteuttaa hellyyden tunteitaan.
Hugo Simberg: Haavoittunut enkeli, 1906, 127 x 154cm, fresko.
Haavoittunut enkeli syntyi öljyvärimaalauksena jo vuonna 1903, jolloin Simberg toipui vaikeasta sairaudesta. Tuomiokirkossa oleva fresko eroaa Ateneumin kokoelmissa olevasta maalauksesta siten, että kirkon maalauksessa taustalla näkyvät tehtaanpiiput, jotka paikallistavat kuvan Tampereelle.
Magnus Enckell aloitti suurikokoisen (4m x 10m) alttarimaalauksen vuonna 1906. Taiteilija halusi saada maalaukseen valoisan ja avaran tunnelman. Freskossa on kuvattu Ylösnousemus kahtena eri vaiheena; vasemmalla kuolleet nousevat haudoistaan ja oikealla ylösnousseiden kulkue kulkee kohti kirkkautta. Aihe on esitetty ilman tavanomaisia tuomareita ja tuomittuja, siinä ei ole kuvattu taivasta enkeleineen eikä helvettiä kiduttajineen. Taustan maisema ei kuvaa mitään maantieteellistä miljöötä, erinäköiset ihmiset edustavat maapallon kaikkia rotuja eikä valaistus ole minkään vuodenajan valoa. Enckell on luonut aiheesta yleismaailmallisen tapahtuman ja ajattomuuden ilmapiirin - tässä on se juhla, jota köynnöstä kantavat pojat valmistelevat. Ylösnousemus jäi Enckellin ainoaksi freskoksi. Tarinan mukaan Enckell maalasi teokseen myös itsensä äärimmäiseksi vasemmalle ja Simbergin kulkueeseen valkoiseen kaapuun kääriytyneenä. Saarnatuoli on Simbergin koristelema ja siinä on orjantappuroiden lisäksi siipikoristeita, josta tuli yksi kirkon kantavista koristeaiheista.
Laajojen holvivaippojen siivet levittäytyvät koko kirkkosalin suojaksi.
Värilasi-ikkunoissa on Simbergin suunnittelemia aiheita Raamatusta. Kahta pohjoislehterin ikkunaa muodostavat kokonaisuuden, joista on luettavissa kirjainyhdistelmä INRI. Sommitelmien aiheet ovat Johanneksen Ilmestyskirjasta. Vasemmanpuoleinen ikkuna esittää Ilmestyskirjan valkoista ja punaista hevosta. Oikeanpuoleisessa ikkunassa on kaksi ratsastajaa, jotka kilpaa laukaten kiitävät pilvien päällä. Ratsastajat kuvaavat kuolemaa ja nälkää.
Sydänverellään poikasiaan ruokkiva pelikaani symboloi Kristusta ja hänen seurakuntaansa.

Tampereen tuomiokirkko on kokonaisuudessaan komea. Näin sitä jälleen muistaa ettei aina tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan nähdäkseen kauniita kirkkoja, on niitä vaikuttavia kokonaistaideteoksia Suomessakin. Ei hassumpi paikka olla sateensuojassa.

2 kommenttia:

  1. On kyllä yksi vaikuttavimpia kirkkoja. Kirkon kivet louhittiin muuten täältä Uudestakaupungista. Uudenkaupungin harmaasta graniitista on rakennettu myös mm. Kansallisteatteri ja Kultaranta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mari: Kiitos lisätiedosta, tuota en tiennytkään :)

      Poista