Saatan olla lasten mielestä vähän tylsä täti, kun en tuo synttärilahjaksi leluja. Ovela sen sijaan osaan olla, sillä tylsäkin juttu voi muuttua ihan kivaksi, kun osaa paketoida asian oikein. Nuoremman kummipojan kohdalla tämä tarkoitti sitä, että ostin limenvihreät lämpökumpparit ja koska tiesin, että pikkumies on hulluna dinosauruksiin, ei tarvinnut kuin sujauttaa kengät T-rex kassiin. Lisukkeeksi laitoin vielä tyrannosaurus-heijastimen. Nyt näkyy poika pimeässä!
Homma toimi ilmeisen hyvin, sillä päiväkodissa oltiin kuulema esitelty uusia kumppareita "dinosauruskumppareina" ja heijastin(!) oli päässyt jopa unikaveriksi. Saa nähdä kuinka pitkään tämmöinen "huijaaminen" toimii... ;)
Haikeammissa juhlatunnelmissa oltiin, kun entinen työkaverini jäi eläkkeelle. Itkuilta ei vältytty, vaikka päivä olikin ihana. Eläkkeelle jääminen on kyllä jännä juttu. Se on niin lopullinen asia, ja vaikka siinä totta kai iloitsee toisen puolesta, niin samalla jää ikävöimään yhteisiä hetkiä ja kaikkea sitä mitä on toiselta oppinut. Mikään ei ole enää kuten ennen ja aukko tuntuu isolta. Mutta eihän se ihminen katoa maailmasta, onneksi.
Kakkua on leikattu useampaankin otteeseen. Viimeksi vietettiin kahden kaverin synttäreitä. Naurua, neonvaloja, sokeriövereitä ja tanssilattialla hikoilua. Toisen synttärisankarin suusta kuultiin illan mietelause: "Aikuisena olemisessa on se hyvä puoli, että saa tehdä just niin överin synttärikakun kuin haluaa." Ja tottahan se on. Saa itse asiassa tehdä kaiken muunkin ihan niin kuin haluaa.
Hyvää alkanutta viikkoa!
Ostamasi saappaat ovat kyllä huikeat ! Luulen, että kummipoikasi pitää sinua "siistinä tyyppinä"... Ja lapsen äitikin (ja isä) ilahtuivat varmasti myös ? Minä ostaisin mielelläni kummilapsille (+ omille Neidoille) kirjoja - omat niistä ovat aina ilahtuneet, mutta luulen -rehellisyyden nimissä- olevani erääkin kummipojan painajainen: "TAAS kirja - yöäk !" Ja senkin uhalla aloitan lahjojen etsinnän aina vaan ja uudestaan kirjakaupoista...
VastaaPoistaAi niin - Onnea ja Iloa Uuteen Työhösi ! t: Tiina
Tiina: Kiitos, työn mukana on tullut arkeen kaivattua rytmiäkin.
PoistaVanhemmatkin olivat iloisia saappaista, tulivat kuulema tarpeeseen. Minäkin tykkään kirjoista, mutta olen vähän huono ostamaan muille kirjoja, etenkin lapsille. Hankala miettiä mistä minkäkin ikäinen tykkää. Tuollaisiakin lahjoja osaa kenties arvostaa sitten vähän vanhempana enemmän?
Oi että miten suloiset saappaat! En kestä, kenellekköhän voisin tuollaiset hankkia? :D
VastaaPoistaKulttuurielämää Helsingissä: Noita oli myös mustina ja tummansinisinä, mutta ehdottomasti kivempi oli tämän limenvihreä. Näkyy tosiaan pimeässäkin vähän paremmin. Onneksi aikuistenkin kumppareissa on nykyään enemmän värivaihtoehtoja. Ainakin naisilla.
PoistaHyvä lahja. Nykyään tuo kuluttaminen on niin hullua, että lapsilla on kasapäin leluja, joista eivät jaksa kiinnostua yhtään. Järkevät tädit on siis arvokkaampia kuin kulta:D.
VastaaPoistaPaluumuuttajatar: Totta. Ja en jaksa pysyä kärryillä, että mikä on in minkäkin ikäluokan kesken. Ja moni tuntuu nykyään haluavan vain jotain tietokone/konsolipelejä ja niitä osaan ostaa vielä huonommin kuin leluja. Vanhempikin kummipoika oli viimeksi innoissaan synttärihupparista minkä ostin, mistä olin positiivisesti yllättynyt! Piti saada heti päälle. :)
PoistaNoin kivasta lahjasta ei voi kuin ilahtua! :) Hyvin keksitty ja näinhän se lasten kanssa toimii, kun osataan sopivasti johdatella.
VastaaPoistaKultasirkkunen: Sitten kun lapset kasvaa, pitää kuitenkin olla sen verran kartalla, että tietää esimerkiksi lempivärin. Silläkin pääsee yllättävän pitkälle.
Poista