Sissola

Kesämatkailu jatkukoon! Ilomantsi oli yksi kesälistan odotetuimmista kohteista. Puhuimme asiasta ystäväni kanssa muistaakseni viime syksynä, että molemmat ovat tahoillaan pohtineet kuinka mukavaa Ilomantsissa olisi käydä. Sovittiin, että tänä kesänä käydään, ja minä taisin vielä sanoa Joensuussa asuvalle ystävälleni, että ette sitten mene ilman minua! (Kun sattuvat asumaan lähempänä) Noh, tässähän kävi sitten niin, että itse jouduin tuon lupaukseni rikkomaan, sillä marraskuussa tein työmatkan Ilomantsiin.... Mutta eihän sitä talvireissua lasketa, eihän se ole ollenkaan sama asia. Kävipä sitten vielä niin, että rikoin lupaukseni vielä kertaalleen, kun entiseltä työkaverilta tuli kesäjuhlakutsu Sissolaan, Ilomantsin Mekrijärvelle.... Tämäkin oli itse asiassa puolittainen työmatka, sillä tarkoitus oli valokuvata museon kokoelmiin aineetonta kulttuuriperintöä.

Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo pyhitti ja siunasi Sissolan tilat uuteen käyttöön. Arkkipiispaa avustivat toimituksessa Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Ioannis Lampropoulos ja isä Raimo Sissonen.

Kansanmuusikko Emilia Kallonen esitti runonlauluja ja itkuvirren.

Tilaisuudessa juhlittiin runonlaulaja Simana Sissosen (1786-1848) kotitalon ja esineistön siirtymistä jälleen suvun omistukseen (pieni pala tunnelmaa täällä). Pihapiiriin kuuluu Simanan pirtti ja Iivanan pirtti sekä pihapiirin laidoilla aitta, navetta, liiteri ja savusauna. Kohteen kulttuurihistoriallinen arvo perustuu Museoviraston mukaan erityisesti sen henkilöhistorialliseen merkittävyyteen ja karjalaiseen kulttuuriperintöön. 

Sissola on Suomen ainoa runonlauluperinteeseen liittyvä rakennusryhmä, joka sijaitsee alkuperäisellä paikallaan. Se on ollut Sissosten runonlaulajasuvun asuinpaikkana jo 1600-luvulta lähtien. Simana Sissosen rakentama hirsinen päärakennus valmistui 1800-luvun alussa. 1900-luvun alussa perinteinen paritupa jaettiin kuitenkin kahtia, sillä tilalla asuneet perhekunnat riitaantuivat keskenään. Tuvasta irrotetut kamarit ja eteinen siirrettiin pihapiirin itälaidalle.

Sissosten sukuseuran sivuilla Simanasta kerrotaan seuraavaa:

Simana Sissosta pidetään parhaana Suomen puolella vaikuttaneista runonlaulajista. Kansanrunoudenkerääjä David Emmanuel Daniel (Taneli) Europaeus löysi hänet Ilomantsiin suuntautuneella runonkeruumatkallaan 1845. Hän merkitsi Simanalta muistiin noin 60 runoa ja loitsua. Seuraavana vuonna runoilija ja suomalais-ugrilaisten kielten tutkija August Ahlqvist laulatti Simanaa ja sai häneltä parikymmentä toisintoa. Valitettavasti kumpikaan runonkerääjistä ei merkinnyt muistiin, mitkä runot ovat Simanalta. Tutkijoiden mukaan Simana osasi suurimman osan Kalevala-aiheisista kertomarunoista, loitsuista ja häävirsistä. Hänen laulamanaan pidetään runoja kuten Maailmansyntyruno, Kilpalaulanta, Veneenveisto, Vipusen runo, Kanteleen synty, Sammon ryöstö ja Lemminkäisen virsi, jotka ovat kaikille tuttuja kansalliseepoksestamme Kalevalasta. Samalla ne ovat keskeinen osa maamme aineetonta kulttuuriperintöä. Simanan runot ovat kuitenkin lyhempiä kuin Kalevalaan painetut runot.

Kirjailija ja kansanrunoudentutkija Martti Haavio (1899-1973) on kirjoittanut vierailustaan Sissolassa 1933 näin:

Harmaassa, siistissä pirtissä - samassa, jossa Simana lauloi virsiään omituiselle nuorukaiselle Taneli Europaeukselle - viivyin tunnelmallisen iltahetken. Pienten ikkunaruutujen takana oli Mekrijärvi tyynenä ja tummana: mutta sen yllä lepäsivät heinäkuun raskaat ukkospilvet, valkoiset, mustat, punertavat. Aurinko katsahteli niiden välistä vaipuessaan länttä kohti, Mekrijärven taakse. Talon yläpuolella, loivalla rinteellä, olivat pellot, peltojen takana metsä, ja jos silmäni olisivat voineet tunkeutua sen lävitse, olisin nähnyt idyllisen leveän Koitajoen, joka yhdessä Mekrijärven kanssa luo tästä kyläkunnasta suuren niemimaan. Jos luonto, niinkuin sanotaan, kykenee lahjoittamaan ihmiselle laulun taidon, on Mekrijärven kauniilla ja väkevällä maisemalla ollut aivan erikoinen kyky siihen. (Haavio:Viimeiset runonlaulajat. Kolmas painos.WSOY 1985, ss.152-153)

Allekirjoitan etenkin tuon viimeisen Haavion virkkeen luonnon vaikuttavuudesta myös näin kesällä 2017. Aivan uskomattoman kaunis paikka! ♥

Evakko-Kristus ja Eeva Zittingin maalaamat Konevitsan Jumalanäiti ja Pyhittäjä Sisoes Suuri.

Eeva Zitting maalasi Sissosten suvun nimikkopyhän, pyhittäjä Sisoes Suuren.

Sissola on avoinna keskiviikkoisin klo 12-16, 15.8.2017 saakka 

Mekrijärvellä Ilomantsissa. 

Pääsymaksu 12€, lapset ilmaiseksi. 

Avoinna ryhmille myös tilauksesta. 

Lisätietoja täältä.