sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Turun linna

Voiko täällä myöntää ääneen, ettei ole tätä ennen käynyt yhdessäkään Suomen linnoista? Noh, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Mielestäni ei voi sanoa käyneensä Turussa, jos ei ole koskaan käynyt Turun linnassa, on se sen verran merkittävä kohde. Kaupunkiin tutustuminen jatkui historialliselta pohjalta.
Pienoismalli 1280-1310. Rakennustyöt aloitettiin kallioiselle saarelle Aurajoen suulla.
Taidehistorioitsijana saa oppia siihen, että muut kyselevät kulttuurikohteista sinulta siten, kuin osaisit luetella kaiken historian alusta lähtien tähän päivään saakka. Ystäväpariskunnan luona vieraillessa kohtasin taas tuon kysymyksen, kun kerroimme olevamme menossa Turun linnaan. Kyllä minä muistan lukiossa ja taidehistorian peruskurssilla tankanneeni kyseisen linnan vaiheita, mutta eihän niistä ollut enää kuin muistohippuja jäljellä: rakennettu joskus 1200-luvulla, monta rakennusvaihetta, historiaan liittyy Kustaa Vaasa, Eerikin ja Juhanan välienselvittelyjä ja joku Maunu. Ei noiden tietojen varassa nyt kovin voinut sanoa tietävänsä linnasta yhtään mitään. Joten pieni kertaus oli paikallaan, kun linnassa esiteltiin sen vaiheita pienoismallien avulla. 
Pienoismalli 1310-1364. Leirilinna muutettiin suljetuksi hallintolinnaksi. Linna jaettiin välimuurilla kahteen osaan, päälinnaan ja esilinnaan.
Heureka-hetki oli ensimmäisen pienoismallin (1280-1310) kohdalla kun tajusin, että linna on rakennettu alun perin saarelle! Pyöritelkööt jotkut vain silmiään, mutta aika hyvin tällaisenkin tiedon voi sivuuttaa, kun lampsii nykyistä maankamaraa linnaan sisälle. Mutta sitten kun aloin miettiä, niin onhan ne Olavinlinna, Suomenlinna ja Hämeen linnakin saarilla.... Ja kyllä, tajusin että linnat rakennettiin puolustustarkoituksessa saarille. 
Pienoismalli 1486-1505.
Pienoismalli 1556-1589. Linnan korjaus- ja uudistustyöt jatkuivat. Renessanssikerros rakennettiin, johon kuuluivat suuret valoisat juhlasalit ja linnanisännän ja -emännän huoneet. Porrastornit valmistuivat.
 Topelius on kuvannut Turun linnan vaiheita:

"Tuli sitä raateli, samoin aika,
talvet tuiskuttivat lunta sisään,
kesät satoivat vettä,
tuuli ravisteli tiiliä ja savupiippuja,
rotat kalusivat rikki ikkunain pielet,
hirret mätänivät,
kellariholvit uhkasivat pudota ja romahtaa alas ja
tornit näyttivät jo arveluttavasti kallistuvan.
Turun linnasta ei kohta olisi ollut muuta jälellä kuin
soraläjä, ellei..."

- Z. Topelius 1849 -
Pienoismalli 1961-1977. Päälinna paloi vuonna 1614. Tämän jälkeen uusittiin vain välipohjat ja vesikatot. Vuoden 1941 pommituksissa päälinna paloi täysin ja 15 vuotta kestänyt restaurointityö päättyi vuonna 1961. Linna palautettiin keskiaikaiseen ja osin 1500-luvun asuunsa. Ulkoasu säilytettiin yksinkertaisessa 1700-luvun muodossa.
Yllätyksenä tuli tieto siitä, että linnaan perustettiin museo jo vuonna 1881, jolloin Walter von Konow (1866-1943, joista intendenttinä vuosina 1896-1933) palkattiin hoitamaan Turun kaupungin historiallista museota. Savolaisena ilahduttaa tieto, että Konow oli syntynyt Iisalmessa.
Walter von Konow.
Päälinnassa riitti kierreltävää ja katseltavaa. Minä tietysti tapani mukaan keskityin enemmän taidehistorialliseen ja kirkkotaiteelliseen näkökulmaan ja matkakumppani tekniikkaan (mm. merkit laskusillasta, portaiden kiertosuunnat ym.) ja historialliset tapahtumat (sodat, tulipalot, valloitukset jne.). Tämä oli ihan hyödyllistä, sillä jälkikäteen molemmat muistavat kohteesta vähän erilaisia asioita, joten saatiin täydennettyä tietojamme.
Portinvartijan kamari.
Kamarin seinämaalaukset tehtiin kuningas Kustaa Vaasan vierailun kunniaksi vuonna 1530.
Sturen kirkko rakennutettiin valtionhoitaja Sten Sture vanhemman toimesta 1480-luvulla. Seinillä on nähtävissä alkuperäisen katon ristiholvien ja 1614 tulipalon jälkeen rakennettujen tynnyriholvauksen jäännökset. Kirkossa on esillä pyhimysveistoksia Turun museokeskuksen kokoelmista
Sen verran paljon olemme yhdessä kirkkoja ja erilaisia kirkkotaidenäyttelyitä kierrelleet, että K:kin on löytänyt oman kiinnostuksen kohteen: Pyhän Yrjänän. Hattulassa taisimme nähdä ensimmäisen veistoksen.
Pyhä Yrjänä alun perin Ruskon kirkosta. Kotimaista työtä 1500-luvun alusta.
Krusifiksi Vampulasta, seinällä oleva vihkiristi on yksi kahdestatoista, jotka maalattiin kirkon vihkimisen yhteydessä.
Sturen kirkko on muuten tapahtumapaikkana myös Albert Edelfeltin maalauksessa Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista, jonka voi myös nähdä linnassa. Maalausta pidetään suomalaisen realistisen historiamaalauksen merkkiteoksena.
Albert Edelfelt: Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista, 1878, 157 x 202cm, öljymaalaus kankaalle.
Pieneen Kivikamariin, jossa linnanvouti asui, oli luotu melkoinen kokemus. Pimeään huoneeseen astuttuani ja sermin taakse kurkattuani säikähdin melkoisesti. Siellä makasi "ruumis", jonka äärellä puheli haarniskapukuinen(?) mies. En tiedä onko tarkoituksena ollut tuottaa säikähdysefekti, mutta se kyllä toimi.
Paikoitellen käyvät olivat hämäriä ja kapeita.
Nunnakappeli.
Nunnakappelissa näkyi upeat tähtiholvit, joita pidetään Suomen ensimmäisinä esimerkkeinä kyseisestä holvaustyylistä. Holvauksen oletetaan valmistuneen 1400-luvun alussa.
Kirjurintuvassa on nähtävissä nimikirjoituksa ja vaakunoita.
Linnan kirkko.
Linnan keskiaikaisen ampumakerroksen päälle rakennettiin 1550-luvulla kokonaan uusi renessanssityylinen kerros. Tämä Juhana-herttuan aikainen pitosali sisustusuutuuksineen aiheutti aikalaisissa ihmetystä, mutta renessanssivaikutteet levisivät vähitellen linnasta muualle Turkuun ja ympäri Suomea.
Pitosalista alkoi koko päälinnaa vahingoittanut tulipalo kuningas Kustaa II Adolfin vierailun aikana vuonna 1614. Huone sisustettiin ja vihittiin kirkoksi vuonna 1706.  Kirkko tuhoutui jälleen tulipalossa vuonna 1941, mutta rakennettiin vanhojen kuvien pohjalta uudestaan. Esilinnan neljännessä kerroksessa, Lasten linnan puolella, on esillä pienoismalli, josta näkee hyvin millaiselta pitosali on kenties näyttänyt Juhanan juhlien aikaan. Kirkko toimii nykyään yhtenä Turun suosituimmista vihki- ja kastekirkoista.
Kuninkaansali.
Samaisen Juhanan rakennuttama Kuninkaansali toimii nykyisin näyttävänä ja valoisana vuokrattavana tilana sekä Turun kaupungin edustustilana. Samanlainen tyyli jatkuu Kuningattarensalin (Katariina Jagellonica) puolella. Kuningattarensalin vieressä on pienehkö tila, joka toimi aikoinaan Katariinan vaatehuoneena. Mikä tuntui hieman hassulta oli se, että vaatehuoneessa asui Katariina Jagellonican palvelijatar. Nykyisiin vaatehuoneisiin/komeroihin ei taitaisi mahtua vuokralaisia...
Juhana-herttuan pidot.
Päälinnassa kiertely ja ihmettely vei aikaa ja voimia, ja pidimme pienen tauon ennen siirtymistä esilinnan puolelle. Esilinnassa ovat Turun linnan historiasta kertovat näyttelyt, Lasten linna sekä aikakausien mukaan sisustetut tyylihuoneet. Tällä puolella tuli jo kuvausväsymys ja keskityimme enemmän tekstien lukemiseen ja tunnelmien aistimiseen.

Dioraamoista oli saatu vaikuttavia ja vahanuket olivat käsien ja kasvojen ihoa myöten todella aidon oloiset (mikä tuli todettua jo aiemmin siellä "ruumiin" äärellä...). Kokonaisuuteen on kyllä satsattu ja lopputulos näyttää hyvältä. Vitriinien ym. edessä olevat kosketusnäytöt oli suunniteltu onnistuneesti. Niitä oli helppo käyttää ja tietoa oli sopivasti (kontekstitiedot + selitys/tarina). Useissa tapauksissa esineestä oli myös yksityiskohtakuvia ja kielivaihtoehtoina olivat suomen lisäksi englanti ja ruotsi.  
Virkistävää sen perinteisen näyttelykiertämisen lomassa oli vähän heittäytyä ja istua vaikka jalkapuussa. Toinen osapuoli päätti asetella sulkahatun ja painavan viitan päällensä ja leikkiä aatelista. Ihan yhtä lailla kyseisessä tilassa näyttivät leikkivän niin lapset kuin aikuisetkin. Yhtä isää taisi vähän harmittaa, että ritarikypärä oli vähän pieni hänen päähänsä... 

Nyt en osaa muita suomalaisia linnoja tuntemattomana sanoa, että millainen Turun linna on verratuna muihin, mutta ainakin minulle tuli tämän jälkeen olo, että haluan tutustua niihin muihinkin!
Kolme ja puoli tuntia visiittiin vierähti, eikä turnausväsymykseltä olisi pidempään mitenkään jaksanutkaan. Näyttelyiden jälkeen ehdimme vielä lounastamaan Juhana Herttuan Kellariin.  Täyteen vatsaan oli hyvä päättää vierailu Turun linnassa. Seuraavalla kerralla pitää tehdä linnakierros esilinnasta päälinnaan päin, että voi vertailla kokemuksia. Ei voinut kuin sanoa jälleen kerran ääneen, että Suomessa on hemmetin hienoja museokohteita!
Turun linna
Linnankatu 80,
20101 Turku.

2 kommenttia:

  1. Kiitos että kerroit Turun matkastasi ja Turun linnasta. En minäkään ole käynyt linnassa enkä tunne Turkuakaan. Pari kertaa tullut satamaan ja ajanut siitä eteenpäin.

    Turun linnan rakentamisesta alkoi Suomen esihistoria. Sitä edeltäneestä ajasta ei ole juuri tietoa saatavilla. Siihen aikaan ei ollut Turkuakaan vielä. Siellä asui kyllä tilapäisesti saksalaisia kauppiaita jotka seilasivat Tukholamaan Gamla Stan'ista Turkuun myymään tavaraa ja ostamaan tavaraa. Turun linna rakennettiin Ruostin kuninkaan sotilaille ja kuninkaan käskynhaltijalle, joka kuninkaan sijasta hallisti maa-alueita Suomen puolella. Kuninkaan sotilaat olivat aattelisia ja heitä tarvittiin paljon, sillä Ruotsi soti usein Venäjää vastaan. Ruotsi ja Venäjä ovat sotineet muistaakseni 11-12 sotaa. Ruotsi soti melkein yhtä mittaa 200-vuotta Tanskan kanssa. Ruotsi soti kaikkeien muiden naappurimaiden kanssa paitsi ei Suomen ja Viron. Ruotsalainen aatelishistoria on tuhat vuotta pitkä ja verinen historia ja voi sanoa että aateliset hallitsivat Ruotsia yhtä kauan. Ruotsi oli ritarivaltio. Kuninkaat tarvitsivat aateloida yhtenään uusia sukuja jotta kuningas sai uusia sotilaita. Jotkut kuninkaat yrittivät ottaa yksinvallan mutta aatteliset aina sotikivat kuninkaan sunnitelmat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Donna: Kyllä tämä historian kertaaminen aika ajoin on hyväksi. Sekä oman maan että maailman tapahtumien. Ei pääse unohtumaan mistä ollaan tultu, millaisia tapahtumia koettu ja mihin ne ovat vieneet.

      Poista