Göteborgin yliopiston professori
Ola Wetterberg korkkasi
Tahiti 6 -konferenssin puheenvuorollaan
Old Churches - New Values? Use and Management of Churches in a Changing Society. Sehän istui omaan kirkkotaiteeseen kallellaan olevaan tutkimusalueeseeni paremmin kuin hyvin. Wetterberg on keskittynyt rakennetun kulttuuriperinnön suojeluun ja sen tutkimiseen. Puheenvuorossaan hän esitteli ongelman, joka koskettaa koko Ruotsia: kirkkoja on tarpeeseen nähden liikaa ja seurakuntalaisia liian vähän huolehtiakseen niistä. Luento keskittyi avaamaan monimutkaista suhdetta, joka syntyy pyhien ja maallisten arvojen kohdatessa.
Vuonna 1995 Ruotsissa tehtiin periaatepäätös, jossa kirkko ja valtio erotettiin toisistaan. Päätöksessä todettiin, että kirkollisen kulttuuriperinnön säilyttäminen kuuluu koko väestölle, ei vain seurakuntalaisille. Vuonna 2000 Ruotsin kirkosta tuli virallisesti vastuunkantaja kaikista Ruotsin kirkoista. Valtio maksaa kirkolle 460 miljoonaa, jotta se voi ylläpitää kirkkoja kaikille avoimina ja yhteisinä. Tutkimusprojektien avulla halutaan selvittää, onko mahdollista irrottaa kirkko rakennuksena uskonollisesta kontekstistaan, ja virallistaa sille jotain maallista käyttöä. Kirkkojen uusien käyttömuotojen myötä tutkitaan myös sitä, millaisia muita arvoja rakennukset saavat osakseen suojelullisen ja uskonnollisen näkökulman lisäksi.
Itse asiassa tuntui hieman ironiselta, että samalla kun Ruotsissa mietitään mitä tehdään kaikille ylimääräisille kirkkorakennuksille, minä tutkin 2000-luvulla Suomeen rakennettuja uusia luterilaisia kirkkoja ja niiden alttaritaideteoksia. Ei tuo Ruotsin ongelma tosin ole aivan tuntematon Suomessakaan. Meillä ei tosin ole "ylimääräisinä" sellaisia määriä keskiaikaisia kirkoja mitä länsinaapurissa, mutta meilläkin on laitettu myyntiin kirkkoja ja seurakuntasaleja.
 |
| Kouvolan Vuohijärven kirkko myytiin kulttuuritaloksi. Kuva täältä. |
 |
| Luterilainen seurakunta myi Kuopion Männistön vanhan kirkon katolisen kirkon omistukseen. Kuva: Toni Pitkänen/Yle. Täältä. |
|
|
 |
| Ruonalan kirkko Kotkassa on myynnissä. Kuva täältä. |
Suomessa ollaan oltu varovaisia kirkon omistamien kiinteistöjen myynnin kanssa, vaikka
kiinteistömassa rasittaa kirkon taloutta. Kirkon puolelta on havaittavissa painetta rakennusten myyntiin, mutta usein seurakuntalaisten on vaikea luopua rakennuksista. Maailmalla on melko eksoottisiakin esimerkkejä kirkkojen uusiokäytöstä:
 |
| Edinburghissa kirkko muuttui Frankenstein-teemaiseksi baariksi. Kuva täältä. |
 |
| Frankenstein sisältä. Kuva täältä. |
 |
| Metodistikirkko South Williamsportissa muuttui lasten sisäleikkipaikaksi. Kuva täältä. |
 |
| Alankomaissa Dominikaanikirkko muutettiin kirjakaupaksi. Kuva täältä. |
 |
| Tukholmassa kirkko muuttui start-up yritysten kehittämöksi. Kuva täältä. |
 |
| Englannin Surreyssa entistä kirkkoa käytetään skeittihallina. Kuva täältä. |
Miltäs tällaiset kirkkojen uusiokäytöt tuntuvat?
Kiitos että otit tämän erittäin suuren ja kiikkisen ongelman esille. Suurin osa ihmiskunnasta on varmasti sitä mieltä että kirkot on säilytettävä entisellään ja jopa tehdä niissä peruskorjauksia jottei katot putoa kävijäiden päälle. Mutta kun se on talous joka sanelee, jopa näitten arvokkaiden kutturiperinteiden kohtalon. Tämä on ollut suuri ongelma Roomassakin mutta katollinen kirkko on sen verran varakas että kirkkoja on pystytty ainakin tyydyttävästi kunnostmaan. Katollinen kirkko käyttää sponsoreita.
VastaaPoistaMutta ei me täällä pohjolassa voida saada edes sponsoreita, sillä useimmat vanhat kirkot Ruotsissa sijaitsevat alueilla joissa ei enää juuri asu ketään. Ketä varten näitä kirkkoja huolletaan ja pideteään lämpiminä? Kuka maksaa kaiken? Voihan itku...
Pari viikkoa sitten kävin Nynäshamn'issa ja samlla poikkesin kolmessa sen alueen kirkoista. Ösmo'n ja Sorunda'n kirkot herkistivät minut aivan sanattomiksi. Ösmo'n kirkon seinät ja katon on Albert Pictor maalannut. Pictor on maalannut seinät ja sisäkatot melkein 40 kirkkoon. Kaikki ovat kulttuuriperintökirkkoja. Puhumattakaan alttarikaapeista ja alttaritauluista ja muusta kirkkojen koristelusta. Kuka vartioi näitä kulttuurikalleuksia? Mistä varat?
http://www.queenmedia.se/kyrkor/osmon/2/
Ruotsin evankelis-luterilainen kirkko on no vuokrannut ja myynytkin kirkkoja katolliselle kirkolle ja vapaaseurakunnille, joita on monen monia kymmeniä Ruotsissa.
Tuli tässä mieleen jalkapallonpelaaja Zlatan Ibrahimovic. Hänkin osti yhden kirkonTukholmasta.
Donna: Wetterberg puhui juuri noista sinunkin mainitsemistasi ongelmista. Monissa krkoissa on upeita seinä- ja kattomaalauksia esineistöstä puhumattakaan. Mutta jos seurakuntaan ei kuulu kuin muutama jäsen ja sen avoinnapito on heidän harteillaan, eikä paikkakunnalle tule edes turistivirtaa, on vaikea ylläpitää sellaisia kohteita, niin arvokkaita ja tärkeitä kuin ne ovatkin. Ja Roomassa haasteet ovat varmasti vielä potenssiin jotain käsittämätöntä.
PoistaLinkitän uudelleen tuon vinkkaamasi kohteen, kun sivullani on kopiointikielto. Eli Ösmon kirkon virtuaalikierros: http://www.queenmedia.se/kyrkor/osmon/2/
Osaatko sanoa mihin käyttöön Ibrahimovic kirko osti? Kodikseen vai onko hän ajatellut sille jotain muuta käyttöä?
Konferenssissa kyllä kiiteltiin Ruotsia tämän vaikean kirkkoasian tutkimisessa ja eteenpäin viemisessä. Me suomalaset voimme sitten tilanteen tullen ottaa oppia ja vinkkiä sieltä naapurista.
Tosi mielenkiintoinen aihe ja kinkkinen tosiaan. Kyllä sitä toivoisi että kirkot edelleen pysyisivät vähintäänkin yhteisessä käytössä ja ettei mitään kulttuurihistoriallisesti arvokasta tuhoutuisi/tuhottaisi. Oli jännä katsoa joskus Grand Designsissa kun vanha kirkko muutettiin kodiksi. Kyllä siinä ne kirkon kauneimmat ja hienoimmat piirteet hyvin saatiin hävitettyä.
VastaaPoistaJutta: Saa nähdä kuinka tämä asia Suomessa kehittyy. Onhan vanhoja rautatieasemiakin muutettu kodeiksi, milloinkahan joku ostaa jonkin kirkko/seurakuntarakennuksen kodikseen. Tuo kyseinen jakso olisi ollut mielenkiintoista nähdä.
Poista