Yllättävää ystävyyttä

Ystävänpäivän kunniaksi haluan jakaa teidän kanssanne yllättävän ystävyyden osoituksen. Tämä tapahtui itse asiassa jo helmikuun alkupuolella, mutta ajattelin että tämä on oikea ajankohta nostaa tapahtuma esille. Kaikki alkoi siitä, kun Materian taju esitteli blogissaan vanhaa Arabian lasten lautasta. Hän oli löytänyt tuon uudenveroisessa kunnossa olevan Nooan arkki -lautasen SPR:n kirpparilta. Näytin kyseistä postausta K:lle ja hän hihkaisi pettyneenä, että haluaa samanlaisen. Hän ei ole tiennyt, että olen yrittänyt etsiä kirppareilta ja netistä kyseistä lautasta hänelle viimeiset 2-3 vuotta. Edellisen kerran lautanen tuli puheeksi maaliskuussa 2014, kun vierailimme Kansallismuseossa ja bongasimme näyttelystä kyseisen sarjan emalimukin. 

Finelin valmistama Nooan arkki emalimuki 60-luvun lopusta. Kansallismuseon kokoelmat.

Jätin Materian tajun postaukseen kommentin, jossa kerroin etsiväni samanlaista lautasta. Ei mennyt aikaakaan, kun Lumivalkoista blogin Minnamarika otti minuun yhteyttä sähköpostitse ja kertoi, että hänellä on tuo etsimäni lautanen ja olisi valmis siitä luopumaan. Hän oli nähnyt viestini Materian tajun postauksessa. Viestin luettuani en malttanut pysyä aloillani ja teki mieli hihkua innosta, mutta piti hillitä itsensä, ettei yllätys menisi pilalle.

Gunvor Olin-Grönqvistin kuvioima lautanen vuodelta 1967.

Tehtiin Minnamarikan kanssa kaupat, ja kun hain paketin postista mietin, että olisinko säästänyt yllätyksen täksi päiväksi, mutta en malttanut, kun sen viikonkin salailu teki tiukkaa. Näytin varmaan tyhmältä aika ajoin itsekseni hymyillen, mutta en paljastunut. Annoin postipaketin K:lle avattavaksi ja sanoin, että se on ennakkoon annettu ystävänpäivälahja. Ei meillä tosin ole mitään perinnettä ostella toisillemme ystävänpäivälahjoja, mutta tämä oli erikoistilanne. Ja voi sitä iloa ja hymyä mikä siitä syntyi, kun hän huomasi mikä paketista paljastuu! Taisi olla rakkautta ensisilmäyksellä.

Kovasti hän pohti raaskiiko lautasta ottaa käyttöön mutta sanoin, että enemmän siitä lautasesta on käytössä iloa, ja viikonlopun kunniaksi tein vielä K:n lempparimakeaa, porkkanakakkua. Lautaseen tiivistyy paljon hänen lapsuusmuistojaan mummolasta ja tiedän omasta kokemuksesta, kuinka tärkeitä ne muistot voivat olla. Suuren suuri kiitos Sinulle Minnamarika vielä tätäkin kautta! Kuten sanoin, tämän hienommin lautanen ei olisi voinut uudelle omistajalleen päätyä. Lautanen pääsi hyvään kotiin.

Ystävänpäivän kunniaksi minut yllätettiin kotiin tullessa tulppaanikimpulla. Kun satuin kysymään millä perusteella tulppaanien väri oli valittu (lahjakukkien värillä ei koskaan ole itselleni mitään väliä, ajatus on tärkein), sain vastaukseksi: "No tuossa sai kaksi väriä yhden hinnalla". 

Miehet... ♥ ;D

Hyvää ystävänpäivää juuri Sinulle!