 |
| Kuva: BBC. |
Taidehistorioitsijat ja aiheesta kiinnostuneet huomio! Tänään alkaa 3-osainen Gotiikan jäljillä -sarja (The Art of Gothic: Britain’s Midnight Hour, 2013), jota juontaa jo monesta aiemmasta taidehistoriallisesta sarjasta tuttu Andrew Graham-Dixon.
1800-luku oli edistysuskon, ennennäkemättömän talouskasvun, tieteen ja imperialismin vuosisata. Yksi sen merkittävimmistä virtauksista taiteessa oli kuitenkin keskiajasta ammentava, kauhukuvilla leikitellyt gotiikka.
Osa 1. (1.9.2015) Keskellä valistuksen 1700-lukua Englannissa tapahtui jotain aivan odottamatonta. Järjen aikakausi synnytti hirviön: suunnattoman kiinnostuksen hirviöihin, kummituksiin ja kaikkeen, mitä ihminen pelkää pimeässä. Liike alkoi aristokraattisen hillittynä mutta yltyi pian suorastaan pornografisiin ylilyönteihin. Gotiikan uusi aalto näkyi pian niin populäärissä taiteessa, arkkitehtuurissa kuin kirjallisuudessakin.
Osa 2. (8.9.2015) Teollinen vallankumous tuotti yhä hämmästyttävämpiä nykyajan ihmeitä, ja goottilainen taide kirjallisuus alkoivat katsoa yhtä aikaa kauas menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Romaanissaan Frankenstein Mary Shelley pelotteli tieteellä, joka dwgfaer. Arkkitehti George Gilbert Scott rakensi prinssi Albertille muistomerkin, joka teki kuningattaren prinssipuolisosta keskiaikaisen sankarin. Runoilijat ottivat huumausaineita noustakseen yhä korkeampaan goottilaiseen lentoon. Miten kaikki vielä päättyisikään?
Osa 3. (15.9.2015) Goottilaisen taiteen mielikuvitukselliset kauhut jäivät toiseksi, kun teollisen sodankäynnin todellisuus järkytti maailmaa vuonna 1914. Gotiikan tarjoama kuvasto tuli hyvään tarpeeseen puhuttaessa 1900-luvun yhteiskunnallisista jännitteistä ja verisistä mullistuksista. Gotiikan kaikuja voi kuulla niin Joseph Conradin kuvauksissa siirtomaavallasta kuin T. S. Eliotin Autiossa maassa.
Osa 1. (1.9.2015) Keskellä valistuksen 1700-lukua Englannissa tapahtui jotain aivan odottamatonta. Järjen aikakausi synnytti hirviön: suunnattoman kiinnostuksen hirviöihin, kummituksiin ja kaikkeen, mitä ihminen pelkää pimeässä. Liike alkoi aristokraattisen hillittynä mutta yltyi pian suorastaan pornografisiin ylilyönteihin. Gotiikan uusi aalto näkyi pian niin populäärissä taiteessa, arkkitehtuurissa kuin kirjallisuudessakin.
Osa 2. (8.9.2015) Teollinen vallankumous tuotti yhä hämmästyttävämpiä nykyajan ihmeitä, ja goottilainen taide kirjallisuus alkoivat katsoa yhtä aikaa kauas menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Romaanissaan Frankenstein Mary Shelley pelotteli tieteellä, joka dwgfaer. Arkkitehti George Gilbert Scott rakensi prinssi Albertille muistomerkin, joka teki kuningattaren prinssipuolisosta keskiaikaisen sankarin. Runoilijat ottivat huumausaineita noustakseen yhä korkeampaan goottilaiseen lentoon. Miten kaikki vielä päättyisikään?
Osa 3. (15.9.2015) Goottilaisen taiteen mielikuvitukselliset kauhut jäivät toiseksi, kun teollisen sodankäynnin todellisuus järkytti maailmaa vuonna 1914. Gotiikan tarjoama kuvasto tuli hyvään tarpeeseen puhuttaessa 1900-luvun yhteiskunnallisista jännitteistä ja verisistä mullistuksista. Gotiikan kaikuja voi kuulla niin Joseph Conradin kuvauksissa siirtomaavallasta kuin T. S. Eliotin Autiossa maassa.
Yle Teemalla tiistaisin klo 20.00.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti