Näytetään tekstit, joissa on tunniste korut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste korut. Näytä kaikki tekstit

tiistai 13. kesäkuuta 2023

Sinä olet koru - Kesän Siivekäs

Koronapandemia ja Ukrainan sota. Molemmat ovat vaikuttaneet usean vuoden ajan tavalla tai toisella meihin kaikkiin. Kannan huolta etenkin kotimaisista yrittäjistä, sillä tämä maa on täynnä osaamista ja taitoa, jonka toivoisin säilyvän. Jenni Rutonen on kuopiolainen muotoilija ja kultaseppä, joka luotsaa Jenni Rutonen Design sekä SAVU Design & Jewellery -korumerkkejä.
Tämä ei ole maksettu mainos, vaan vilpitön halu auttaa. Jenni ilmaisi loppuvuodesta 2022 hätähuutonsa omien yritystensä toiminnan säilymisen puolesta ja avasi mesenaattisivuston kautta kanavan, jolla kerätä rahaa toiminnan pelastamiseksi. Kannoin tuolloin oman korteni kekoon tilaamalla itselleni Kesän Siivekäs -sarjan cocktail-sormuksen. Sain sormuksen itselleni tällä viikolla.
Jennin koruilla on aina tarina. Tarinat ammentavat mm. mytologiasta, muistoista, perinteistä ja haaveista. Kaikesta mikä tekee meistä inhimillisiä. SAVU -yrityksen tuotteet ovat mystisiä ja maskuliinisia, korpiromantiikkaa henkiviä. JRD-korut ovat naisellisia ja siroja, joskin malleista löytyy myös miehille suunnattuja koruja. JRD-koruperheen tuotteet ovat kevyempiä ja ilmavampia muodoiltaan kuin SAVUn.
Minulla oli jo ennestään JRD -koruista Mummolan Pitsi -sarjan korvakorut, jotka sain läksiäislahjaksi edellisestä työpaikastani. Lahjan antajat tunsivat minut hyvin, sillä korun kuvailema tarina oli samaistuttava ja minulle tärkeä:
”Matka mummolaan tuntui aina liian pitkälle, mutta perillä tuoksui tuore pulla ja aurinko rauhallisesti sirosi säteensä pitsiverhojen raoista. Ikkunalla hehkui pelargonia ja ulkona näkyi kukkameri punamultaisen piharakennuksen edessä, perhoset leijailivat ympäriinsä. Vintti oli oikea aarrekammio kaikkine vanhoine tavaroineen ja sinne saattoi unohtua tuntikausiksi tutkimaan vanhoja vekottimia kunnes kuului kutsu. Voi kuinka lämmin pulla ja kylmä maito maistuivatkin hyvälle!”
Kesän Siivekäs -korusarja oli Vuoden koru 2021 finalisti. Kilpailussa etsittiin kotimaista korusarjaa, joka tekee säväyksen tunnistettavalla, omanlaisella muotoilullaan ja puhuttelee taidokkaalla muotokielellään. Jenni Rutonen kuvailee Kesän Siivekäs -korusarjaansa näin:
”Se syntyy munasta toukaksi, kasvaa ja koteloituu. Eräänä päivänä se on aikuinen ja kuoriutuu ulos kotelostaan paljastaen kauneutensa, herkkyytensä ja voimansa, nousten lentoon yhä ylemmäs, kohti taivaita.”

Perhonen on monissa kulttuureissa symboloinut muun muassa muutosvalmiutta, kauneutta, katoavaisuutta ja iloa. Perhonen on tulkittu lintujen tavoin myös sielun eläimeksi, joka kuljettaa ihmisen sielun tuonpuoleiseen. Sen leijaileva liikkuminen on tuonut mieleen myös keijukaiset, suojelushenget ja lemmenjumalat. Keijukaiset, unenhaltijat ja henkiolennot on usein varustettu perhosen siivin.
Minulle sormus on eräänlainen mukana kannettava taideteos. Siinä on sisällöltään samanlaista resilienssin ajatusta kuin omistamassani Antti Immosen veistoksessa. Päiväperhosilla on hennot ja hauraan oloiset siivet, mutta ulkonäkö pettää. Edesmennyt hyönteistutkija Kauri Mikkonen (1938–2014) on kirjoittanut, kuinka perhosten ”lujat siipisuonet pingottavat siipikalvon levälleen, ja etusiiven etureunassa on erityisen vahvat tuet”. Perhoset voivat myös menettää palasia siipiensä ulkoreunoista ja selvitä saalistajien iskiessä, jos pääsevät siten pyristelemään vapaiksi.

Perhoset on asetettu sormuksessa toistensa päälle siten, että isommat kannattelevat pienempäänsä. Jokainen on kaunis, jokaisella on siivet ja jokainen osaa lentää, mutta alkuun saattamiseksi tarvitaan apua ja esimerkkiä. Pieni ja herkkä voi olla myös vahva ja sitkeä. Tässä on minulle myös sukupolvien välisen ketjun symboliikkaa.
JRD ja SAVU -korumerkit tarvitsevat edelleen tukea, jotta toiminta voi jatkua. Parhaiten voit osoittaa tukesi ostamalla koruja verkkokaupasta, Jennin pajalta tai tekemällä oman korutilauksen. Jennin käsissä vanhatkin korut voivat saada uudenlaisen elämän. Äitienpäiväksi 2023 suunniteltuja Valkovuokko -koruja ei ole enää myynnissä verkkokaupassa, mutta muutamia on vielä jäljellä pajamyymälässä.
Kultaseppä, joka kuvailee toimintansa perustan näin, 
ansaitsee saada intohimosta syntyneelle toiminnalleen jatkoa:
Kiitos Jenni, Kesän Siivekäs on minulle enemmän kuin koru.

tiistai 2. tammikuuta 2018

Synttärisankari

Hyvää uutta vuotta! Minulla se vaihtui mukavassa seurassa Joensuussa ja siinä samalla juhlittiin parit synttäritkin. Omani ovat virallisesti tänään. Muistamisia on tullut paljon, pari lahjaakin vaikken mitään ollut toivonut. Itselleni ostin Joensuun kirpparilta ikään kuin syntymäpäivälahjaksi nättiä Arabiaa. 
Vaaleanpunainen Lumikukka-sarjan (Raija Uosikkinen) soppakulho, valmistettu vuosina 1961-1964. Lumikukka on ensimmäisiä Arabian oman seripainon tuottamia koristeita.
2 kpl Hilkka-sarjan (Raija Uosikkinen) pientä kulhoa, valmistettu vuosina 1965-1969.
Ystävä oli löytänyt kauniin rannekorun Rauman Pitsiviikoilta ja sisko antoi hauskat Korut360-kierrätyskorvikset.
Lahjojen alla näkyy valkoinen pöytä, jonka pelastin roskistuomiolta. Senkin kai voisi lukea jonkinlaiseksi lahjaksi itselle? Kyseessä on ihana 50-luvun kahvipöytä, jonka kansi on valitettavasti kärsinyt kosteusvaurioista. Ajattelin kokeilla, että jos kupruilevan viilupinnan kuorisi pois, ja mikäli alla oleva puu on vielä käyttökelpoinen, hioisin maalit pois ja käsittelisin puupinnan uudelleen. Siinä olisi todennäköisesti ensi kesän projekti. Viime kesän projekti kun näytti tältä.
 
Vuosi 2017 oli täynnä juhlan tuntua, suruakin, mutta pääasiassa nautin jokaisesta kuukaudesta. Työkaveri antoi joululahjaksi Päivänsäteen, jonka mietelause aloittaa nykyisin jokaisen päiväni. Toivon alkaneeseen vuoteen paljon iloa ja hymyä, vaikka aurinko välillä menisikin pilveen.
Hyvää alkanutta vuotta!

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Maru Second Hand

Jyväskylässä, Kauppakeskus Tawastissa, sijaitsee pieni naistenvaatteiden kierrätysmyymälä, joka toimii nyt toista kesää. Maru Second Hand sai alkunsa Tiimiakatemian opiskelijoiden toimesta ja se panostaa paitsi tuotteiden laatuun myös esillepanoon. Liikkeessä ei ole lainkaan kirpparipöytiä, vaan kaikki vaatteet on ripustettu henkareihin. Asiakkaat voivat tuoda vaatteitaan myyntiin, mutta ajanvarauksen kautta (käymällä myymälässä tai soittamalla 0400 188774). Ajanvarauksessa valitaan myyntiin tulevat tuotteet, jotka ovat hyväkuntoisia ja kesäaikaan (sesonkiin) sopivia. Maru Second Hand hinnoittelee tuotteet ja myyjä saa kaikista myydyistä tuotteistaan 50%. Toistaiseksi liike toimii vain kesäprojektina.
Liike on kivasti sisustettu ja vaatteiden vaihtuvuus on ilmeisen vilkasta. Hinnat ovat kohtuullisia, mikä mahdollistaa löytöjen tekemisen. Hypistelin esimerkiksi Tommy Hilfigerin lähes uudenveroisia korkkareita (12e), mutta totesin koron olevan itselleni hieman liian korkea. Sen sijaan ostin kotimaisen YO ZEN design-studion korvakorut (ääneen lausuttuna japanilaiselta näyttävä sana kuulostaakin kotimaiselta joutsenelta). Näitä ulkoilutin Wusheng Companyn esityksessä. Japanilaisesta origami-taittelusta inspiraationsa saaneet korvikset sopivat mielestäni kivasti illan teemaan. ;)
Edit: Liike toimii nykyisin ympäri vuoden nimellä Maru Second Hand & Outlet Jyväskeskuksessa

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Lahjoja

Valmistumisjuhlat olivat ja menivät huhtikuun puolivälissä, mutta niin sitä vain lahjoja on tipahdellut vielä sen jälkeenkin. Kielsimme ostamasta meille mitään, kun kaikkea tarpeellista ja tarpeetonta on kotona jo yllin kyllin. Kyllä nämä silti ovat lämmittäneet mieltä:
Valkoiset marmorinorsut Intiasta. Näissä on käytetty samaa upotuskivikoristelua kuin Taj Mahalissa.
Maisterille ametistisormus, korvakorut ja kaulakoru, Modo Mio nostalgia-korusetti ja puinen korurasia. Kaikki olleet jo ahkerassa käytössä.
Villeroy&Bochin hiekkapuhalletut Old Luxembourg-kuohuviinilasit. Näillä kippisteltiin Valamon Hipun kera viime viikonloppuna kulttuurille!
Kummitätini jakaa intohimon vanhoihin esineisiin. Hänellä ei ollut kuulema enää käyttöä näille aterimille. Minä otin kiitollisena vastaan 6 x haarukka/veitsisetin.
Robert Wallace Co:n Floral-koristeiset aterimet vuodelta 1902. Jokaiseen on kaiverrettu P-kirjain.
Otin ihan rohkeasti aterimet puhdistuksen/kiillotuksen jälkeen heti käyttöön. Mitä sitä toimivia ja kauniita aterimia laatikon pohjalle säilömään, vaikka olisivatkin vähän krumeluureja.
Antamisen ilo on paras ilo, mutta kyllä tämä lahjojen saaminenkin tuntuu välillä oikein hyvältä. ;)

PS. Taiteentuntijan puolella:

perjantai 9. tammikuuta 2015

Sarvis, Wirkkala, Jorma Laine

Joulun jälkeen tein Kuopiosta pari hyvää löytöä. 
Siellä en ollutkaan kirppistellyt ihan hetkeen.
Sarviksen sininen muovikannu 1,3L, 7.50e. Tämä käy kivasti Taika-astioiden kaveriksi.
Tapio Wirkkalan suunnittelemat Ultima Thule-lasit 5e/kpl.
Jorma Laineen 70-luvulla suunnittelema Kala-pronssisormus löytyi joulupaketista ja on ollut ahkerassa käytöstä siitä saakka.
Alennusmyynneissä en ole juurikaan käynyt, kun millekään ei ole varsinaisesti tarvetta. 
Ja kirppareilla on aina alennusmyynnit. ;)

perjantai 2. tammikuuta 2015

Nauhapirta-koru

Niin se vuosi vaihtui ja tänään ollaan taas askeleen lähempänä kolmeakymmentä. Sain syntymäpäivälahjaksi yhden hienoimmista keksinnöistä, mihin olen hetkeen törmännyt. Käsityöyrittäjä Åsa Broon suunnitteleman Nauhapirta-kaulakorun, jolla voi valmistaa nimensä mukaisesti myös erilaisia nauhoja.
"Åsa Broolle käsityöt ovat kertomuksia kadonneesta ajasta, rakastetusta ihmisestä tai ihmisenä elämisen taidosta. Åsa näkee käsityön sukupolvesta toiseen periytyvänä perinteenä. Åsan ympäristössä on harrastettu kaikenlaista käsityötä hänen lapsuudestaan saakka. Hänelle käsityön perusmerkitys on leikkiä ja parantaa muistuttamalla elämän pienistä iloista."
"Åsa Broo on suunnitellut modernin pienen nauhapirran, jonka tekniikka on sama kuin ennen; loimella ja kuteella luodaan litteitä tai pyöreitä nauhoja. Kun nauhapirtaa ei käytetä, se voidaan ripustaa kaulaan koruksi. Näin nauhapirta on aina ulottuvilla kun kudontainspiraatio iskee. Lisäksi se on esillä muistuttamassa meitä vanhoista rakastetuista perinteistä."
Suomen Kädentaidot valitsi Nauhapirran vuoden 2014 uutuustuotteeksi. 
"Kilpailussa arvostetaan erityisesti kotimaisen käsityön arvoja, kuten hyvää suunnittelua, perinteisten menetelmien ja materiaalien käyttöä sekä niiden innovointia nykypäivään, erinomaista työn laatua ja esteettisyyttä sekä kestävyyttä ja ekologisuutta. Uutuustuotteen tulee myös olla muotoilultaan uusi ja yleisilmeeltään raikas. Kokonaisarvioinnissa huomioidaan tuotteen käytännöllisyys ja mahdollisuudet hyvään kaupalliseen menestykseen. Raati totesi Nauhapirran täyttävän kaikki kriteerit."
Tässä yhdistyy upeasti perinne ja moderni, käytännöllinen ja koristeellinen. 
Juuri ne ominaisuudet joista pidän. Ihana lahja! :)

lauantai 27. joulukuuta 2014

Käytettyjä joululahjoja

Vihreän talon Annika on jo monena vuonna liputtanut käytettyjen/kierrätettyjen lahjojen puolesta ja kuulun ehdottomasti samaan ryhmään. Kirpputoreilta ja nettihuutokaupoista löytää aarteita edullisestikin, kun vain jaksaa etsiä. Ihan kaikkea kirppistavaraa en tohdi lahjapakettiin kääriä, sillä tavaran tulee olla ehjä ja siistikuntoinen. Annika jakoi joulun alla vintagevinkkejä jouluksi: Tärppejä teenjuojalle, Heikki Orvolan Miranda sekä Tapio Wirkkala 100v. Nyt kun paketit on jo availtu, uskallan paljastaa mitä itse käärin joulupaperiin. Hintoja en voi paljastaa tarkemmin, mutta mielestäni tein hyviä löytöjä. Lahjojen hinnat liikkuivat 4-40 euron sisällä.
Heikki Orvolan vuonna 1988 suunnittelema Kivi-tuikku.
Olga Osolin Arabialle 1930-luvun lopulla suunnittelemat Myrna-kahvikupit. Nämä olivat tuotannossa vuoteen 2005 saakka. Jonkin verran näitä kirppareilla kiertää, mutta oli melko vaikeaa löytää yksilöitä, joissa kultaus olisi vielä siistissä kunnossa.
Oiva Toikan Nuutajärvelle suunnittelema Pioni-sarjan olutlasi oli tuotannossa 1979-1984. Näitä päätyi pakettiin loppujen lopuksi kaksi.
Hackmanin Savonia-aterimet suunniteltiin 1960-luvulla saksalaisen Adolf Babelin toimesta ja ne näyttävät ajattomilta edelleen.
Kalevala Korun pronssinen Lintunen-rannekoru.
Tony Granholmin Kalevala Korulle suunnittelemat pronssiset Tulen henki-korvakorut meripihkakoristeilla.
Käytettyä, mutta saajat olivat ilmeisen iloisia lahjoistaan. Kotimainen muotoilu on niin kaunista, että näitä tuotannosta poistuneitakin yksilöitä on ilo pelastaa takaisin rakastaviin koteihin.

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Kotimaista muotoilua

Kirpparirintamalla on ollut lähiaikoina melko hiljaista (lähinnä hintatasojen vuoksi),
mutta pari löytöä olen onnistunut kuitenkin tekemään.
Kumelan lasitehtaan smaragdinvärinen Hyasintti-maljakko 14 euroa.
Pentti Sarpanevan Kaarna-kaulakoru, pronssia, 23 euroa. Käsittääkseni tämä on 1970-luvulta.
Yllä olevat juomalasit sain vaihtokaupan tuloksena. Ystäväni kämppis kerää Arabian Ruska-astioita ja annoin hänelle 4 kappaletta käyttämättömiä teekuppeja tasseineen. Vastalahjaksi sain 5 kappaletta juomalaseja, joista kumpikaan ei vaihtohetkellä tiennyt mitään, mutta muoto oli hauska. Pienen tutkiskelun jälkeen nämä paljastuivat Timo Sarpanevan Iittalalle suunnittelemiksi Pisaranrengas "viinilaseiksi" vuodelta 1964. Onnistunut vaihtokauppa siis. Tiskatessa saa olla varovainen, sillä jalkaosastaan tukeva lasi on reunoista todella ohut. Muotoilu on kuitenkin mukavan käteen sopiva.